Voiko visan maksaa visalla?

Location: Mongolian steppe, Ulan Bator, Mongolia

Viikonlopun palautuminen ekspeditionilta meni mukavasti ripulin ja kuumeen kourissa. Hyva tekosyy vain maata guesthousessa ja katsella piraattileffoja televisiosta.

Maanantaina edessa oli taas ralli lahetystoon ja paperisota byrokraattien kanssa Kiinan viisumin saamiseksi. Vaikka olympialaiset ja paralympialaiset olivat jo ohi, eivat Kiinan viranomaiset olleet antaneet siimaa viisumivaatimuksiin. Kuukauden korttia varten tarvitset seuraavat: Passi; valokuva, mieluiten varillinen; taytetty viisumianomus; juna- tai lentoliput maahan, ja maasta pois; todistus majoituksesta vahintaan kolmelle ensimmaiselle yolle ja todistus varallisuudesta, vahintaan 100 amerikan taalaa per Kiinassa vietettava paiva.

Kaikki muut hoituivat katevasti nettikahvilassa. Tiliotteen tulostus nettipankista kay varallisuustodisteesta, ja hostelworldin kautta varattu "majoitus" teki takkiin vain parin euron kulungin. Mutta maahantulo- ja poistumisliput olivat pieni paanvaiva, koska en halua sitoa itseani tiettyihin paivamaariin, koska se sotkisi kiirettoman ja vapaan matkustelun. Kuitenkin tarvitsin liput viisumia varten, ja lippujen valilla olisi oltava kuukausi, silla kierot Kiinalaiset myontavat vain juuri niin monen paivan viisumin kuin meno- ja lahtolippujesi valilla on paivia.

Ensimmainen ajatus oli varata lennot Pekingiin, ja siita Hanoihin, ja lippujen kopioinnin ja lahetystossa esittelyn jalkeen perua lennot ja havita vain 25 taalan varausmaksu, mutta haasteeksi osoittautui lahetyston ja Airmarketin aukioloajat. Peruutuus pitaisi tehda 24 tunnin sisaan, mutta koska Kiinan lahetysto on auki vain muutama paivana viikossa halusin ehdottomasti vieda anomukseni jo maanantaina, mutta lentolippuja en saisi sunnuntaina, joten haviaisin reilusti enemman rahaa koska peruisin lentoni vasta 48 tunnin sisaan..

Muita vaihtoehtoja kelaillessani loytyi halvempi konsti. Painuin Air Mongolian toimistoon ja kerroin virkailijalle tilanteeni, toivoen etta heilla peruutusehdot eivat olisi niin tiukat. Virkailija ymmarsi heti mita halusin. "Lennot" maahan ja pois, joita en tulisi koskaan edes kayttamaan. Virkailija naputti minulle E-lipun, otti printin ennen "hyvaksy" napin painallusta, loi paperiin leimat ja ojensi "lentolipun" minulle 3 dollaria vastaan. Halpaa, helppoa, huijausta.

Paperinivaskan kanssa marssin Kiinan lahetystoon ja mitaan mukisematta virkailija vastaanotti anomukseni ja pyysi noutamaan viisumin viikon kuluttua.

Seuraava projekti oli ostaa sitten se oikea menolippu Kiinaan. Henry oli ostanut junalipun Erlianiin, rajakaupunkiin Kiinan puolella 50.000 togrogilla, eli noin 30 eurolla. Ajattelin kokeilla toista tapaa, ihan vain vertaillakseni hintoja ja saatamisen maaraa. Marssin rautatieasemalla kotimaan lippukassalle ja ostin tiketin Mongolian puoleiseen rajakaupunkiin, Zamyyn Uudiin. Myyja kirjoitti paperille kolme hintavaihtoehtoa: 6400T, 9600T ja 18200T. Otin tottakai halvimman, joka luultavasti on lippu samaan vaunuun kameleiden ja muun karjan kanssa... Suunnitelma on siis keksia joku kyyti Zamyyn Uudista rajan toiselle puolen Erlianiin, ja hypata sielta bussiin kohti Kiellettya kaupunkia.

Huomenna poistun ripulista parantuneena kohti Tsetserlegia jossa elvyn luonnon ja pikkukylan rauhassa viikon verran, ennen suureen ja mahtavaan Kiinaan yrittamista. Henry puolestaan jaa tanne UB:hen, ja hyppaa junaan kohti punaista maata jo maanantaina.

Kuulemisiin!