Siperia opettaa: Pako poliisivaltiosta

Location: N/A

Otimme yojunan Ulan Udeen, Buryatian maakunnan paakaupunkiin. Saavuimme mestoille noin kuuden aikaan aamulla, ja etsimme bussipysakin jolta hyppaisimme bussiin kohti Poselyen kylaa kaupungin laitamilla. Minibussi numero 4 saapui jossakin vaiheessa, ja hyppasimme kyytiin, emme olleet varmoja suunnasta joten kysyin kuskilta meneeko bussi Poselyeen, ja myontavan vastauksen jalkeen istuskelimme kunnes olimme paatepysakilla.

Hyppasimme minibussista jonkinlaisessa teollisuuskylassa.. Tehtaita, toihin menevia duunareita, likaa, roskaa, paskaa.. Olimme varmoja ettemme olleet siella missa luulimme, ja pienen kyselytiedustelun jalkeen selvisi etta olimme kuin olimmekin ottaneet vaaraan suuntaan menevan bussin. Ei muuta kuin uusi suunta, ja tunnin kuluttua olimmekin jo Poselyessa etsimassa hostellia.

Kirjauduimme Baikal Ethnic Youth hostelliin, jossa meidat otti vastaan Vladimir, paikan omistaja, ja Vladimir, englantia taitava jokapaikanhoyla ja bussikuski. Hostelli oli viehattava, vain kaksi kuukautta sitten avattu, ja ainoa Ulan Uden ymparistossa. Omistaja oli todellinen persoona, kuten muutkin tyontekijat. Ensimmaiseksi askareeksi paasimme siirtamaan autonramaa, jota korjaaja fiksaili pajassa, ja kavimme pitkin paivaa keskusteluja niin politiikasta kuin buddhalaisuudesta, toisen Vladimirin yrittaessa ehtia tulkkailemaan toidensa ohessa.

Hostellissa asustivat lisaksemme Amit Kanadasta, Karla Sveitsista, Serena ja Marko Italiasta, ja Patrick seka Gemma brittein saarilta, kaksikko, johon tutustuimme jo Irkutskissa.. Paatimme jatkaa matkaamme perjantaina kohti Mongoliaa, bussilla. Ostimme liput, ja valmistauduimme henkisesti rajaselkkaukseen.

Perjantaiaamuna tapasimme bussia odotellessamme muutaman saksalaisen kaverin, jotka oli kaannytetty rajalta, koska heidan viisuminsa oli umpeutunut kaksi tuntia ennen kuin juna oli rajalla. 300 euroa ja viisi paivaa koyhempana he olivat nyt yrittamassa uudelleen, uusien papereiden voimin, ja toivottivat meille onnea rajanylitykseen ilman maahantulo- ja poistumiskortteja..

Saavuimme rajalle ja painelimme tullin lapi passintarkastuspisteelle. Passin ojennettuani virkailija pyysi maahantulokorttia. Kerroin hanelle etta tulimme Minskista junalla, ja siksi "Njet Immigratsija karta". Virkailija kaski meidat takaisin tullin puolelle odottamaan. Toinen virkailija saapui, ja johdatti meidat takahuoneeseen. Han kyseli maahantulokorttia, ja kerroin saman tarinan, ja esittelin junalippujamme Minskista Moskovaan. Mies soitti jonnekin, ja ojensi luurin minulle. Langan paassa puhuttiin englantia, ja kerrottiin etta meidan taytyy allekirjoittaa joitakin papereita. Meidat huoneeseen saattanut virkailija alkoi tutkia viisumejamme ja kirjoittamaan lomakkeita. Seuraava murhe: Mies katsoi maahantuloleimaani, joka huonolaatuisuutensa vuoksi naytti paivamaaraltaan 18.03.2008, eika 18.08.2008. Ihmettelya, kyselya, ja lippujen esittelya. Lopulta mies uskoi etta olin tullut maahan 18.8, ja jatkoi papereiden rustaamista.

Bussin kuljettaja ilmestyi ovelle, ja kysyi virkailijalta jotain. Ilmeisesti aiheesta paasevatko pojat bussiin vai eivat, eli odotutammeko koko bussia turhaan. Virkailija vastasi, ja kuski katosi. Hetken rustailtuaan virkailija loi paperit kouraamme, naytti mihin allekirjoittaa, ja ojensi meille maastapostumiskortit! Ei sakkoja, ei hankaluuksia, vain pari nimmaria. Ylitimme rajan, hyppasimme bussiin, ja kohta olimmekin Mongoliassa!

Nyt toista paivaa Ulan Batorissa viettaessa kaupunki vaikuttaa oikein viehattavalta. Suunnitelma onkin viettaa taalla jonkin aikaa ennen maaseudulle siirtymista, hoidellen kiinan viisumiasioita, ja expeditionin valmisteluja. Lisaa aiheesta ensi kerralla.

Kuviakin on luvassa, jahka paasen koneelle niin ettei joku hengita niskaani facebook -vieroitusoireissaan..

PS: Mongolialainen ruoka on hyvaa. Olin kuullut paljon haukkuja ruoan tasosta, mutta hiljaa mielessani miettinyt, etta kuinka mina, karnivourien kuningas, en voisi pitaa rasvaisesta lihasta. ja vastoin mita minulle kerrottiin, olen todella positiivisesti yllattynyt Mongolialaisesta sapuskasta. Halpaa, hyvaa!