Junamatka oli talla kertaa hanurista, ja Xiningiin matkattiin sitten lahes ilman teeta ja tupakkaa. Syyna ei ollut ko artikkelien puuttuminen vaan se, etta junaan oli myyty aivan liikaa seisomapaikkoja, ja kaytavat pullistelivat niin taynna ihmisia ettei ryysikseen viitsinyt angeta vain mennakseen tervaamaan keuhkojaan ja tayttamaan tsajumottia.
Akuutissa nikotiini- ja kofeiinikalkkunassa lahdin etsimaan bussia keskustaan, kun luokseni kaveli matkanjarjestajaksi esittaytynyt mies, joka ojensi kayntikorttinsa ja kertoi voivansa jarkata pelkan Lhasa luvan 500 kuain hintaan. Passasi minun pirtaani, paatin poiketa toimistolla myohemmin.
Homma on nyt edennyt eilisesta pain persetta. Lupaa tarjonnut kaveri paljastui feikiksi joka yritti myyda kallista pakettimatkaa, ei pelkkaa lupaa. Lisaksi on nyt selvinnyt etta tama on taysin totta, pelkkaa lupaa ei saa. Piste. Jos joku sellaista kauppaa, on lupa vaarennos, ja tama tarkoittaa etta vaikka junaan paasisi, tulee Tiibetista nahtya vain Lhasan rautatieasema ja mahdollisesti Yleisen Turvallisuuden Viraston "kahvihuone" ja sitten koryytellaankin seuraavalla junalla takaisin Kiinaan. Lisaksi lupia ja lankkareita kytataan kuin, noh, niinkuin nyt Kiinassa lankkaria yleensakin kytataan. Tiibetissa vain miliisin toimesta, joten itsekseen liikkuminen on perkeleen hankalaa. Edit: Tiibetissa on oltava opas joka paivalle jonka siella vietat.. No, ainahan olisi se mahdollisuus jota alunperinkin suunnittelin: Lyhin Lhasa paketti, ja sitten omin luvin omille teille. Tama plani kusi eettisista syista. Vaikka selviaisin tempusta ilman kiinnijaamista, tulisi siita kohtuullisen paljon paskaa minulle luvat hommanneelle Tiibetilaiselle matkatoimistolle, ja mina en halua omalletunnolleni sita etta Tiibetilainen yrittaja menettaa toimilupansa minun seikkailunhalun takia. Antaudun. Pakettimatkalle siis.. Voitte varmaan kuvitella pettymyksen maaran? Kaiken taman saatamisen ja suunnittelun jalkeen hyppaan junaan backpacker porukan kanssa ja kurvailen oppaan perassa pitkin ylankoa.. Mutta ei anneta taman masentaa, eikohan siella silti tule hauskaa olemaan. Onhan Tiibet kuitenkin yksi eniten odottamistani kohteista. Toivotaan, etta joku paiva meininki helpottaa. Tata, pakettimatkaa, ja itsenaista Tiibetia odotellessa nostatetaan tunnelmia talla:
Raportoidaan lisaa sitten kun itsekin on viisaampi, kiitos, kuitti. Ehkapa suuntaan nyt niita punaisia kaapuja ja kumarruskavelykenkia ostamaan...
2 kommenttia:
Hiton fasistit. Hieno meininki. Koitas jaksaa. Mä täälä kotimatolta skoolaan äijän Lhasolle kotoisalla Koffilla. Cheers.
PitkäMatti
Cheers. En vaivu synkkyyteen, nautitaan nyt siita etta ylipaansa paasee Tiibetiin, oishan se voinu pysya kiinni viela pitkaankin!
Lähetä kommentti