Laos

Location: Internet cafe, Luang Nam Tha, Laos

Paatin jatkaa matkaani Michaelin ja Nicon seurassa kunnes ajatukset reitista menevat ristiin. Matkasimme Jinhongista Menglaan, Laosin rajan tuntumassa sijaitsevaan kuhinakeskukseen. Meno oli kuin missa tahansa itseaan kunnioittavassa rajakaupungissa. Hotellit halpoja, ruoka hyvaa, olut halpaa, ja katukuva toisti kaavaa bordelli-kauppa-kampaamo-bordelli-ravintola-bordelli. Hyvin nukutun yon jalkeen otimme bussin rajalle. Meidat vastaanotti hyvin englantia taitava rajavirkailija, joka ystavallisyyttaan napsaisi viela viimeisen kuvan matkamiehista Kiinassa.

Kavelimme muutaman kilometrin Laosin puolelle rajaa, ja maahantuloviranomainen hiljaisessa kopissaan kysyi miten voisi auttaa. Totesimme etta viisumi tekisi hyvaa, silla olimme matkalla Laosiin. Mies leimasi passit, kerasi 35 jenkkidollarin kateismaksun, ja toivotti hyvaa matkaan, neuvoen meidat bussille kohti Luang Nam Thata, provinssin paa"kaupunkia". Vaihdoin viimeiset Kiinan rampylani Kipeiksi, ja kipusimme muodollisen viisumintarkastuksen jalkeen minibussiin.

Muutama ensimmainen paiva Laosissa meni uuteen maahan aklimitoituessa. Makoilua ravintoloiden pehmoisilla tyynyilla, tropiikin hedelmapirteloita nauttien ja hyvaa ruokaa syoden, valissa paivaunia ottaen. Aklimitoitumiskuurin jalkeen paatimme tutustua hieman uuteen ymparistoomme. Nicon ja Michaelin lisaksi mukaan tarttui Anne, saksalainen tytto jonka tapasimme illanistujaisissa yhdessa Nam Than ravintoloista. Vuokrasimme skootterit, 125 kuutiosenttimetria vapautta, ja lahdimme kohti Muang Singin kylaa, kultaisen kolmion entista oopiumpaakaupungia, 60 kilometria pohjoiseen.

Saavuimme Muang Singiin iltapaivalla ja etsiydyimme mukavaan bungaloviin kylan laidalla. Suuntasimme lounaalle yhteen lukuisista ravintoloista, kun kimppuumme kavi lauma vanhoja akha -heimon rouvia, koruja kaupitellen. Osoitimme epakiinnostuksemme koruihin, ja todellinen kaupittelun syy selvisi. Yksi rouvista kaivoi korupussukastaan nyssakan. Oopiumia. Tama traditionaalinen vuoristoheimojen laakkeena kayttama unikosta uutettu huume on edelleen epavirallisesti yksi Laosin suurimmista vientituotteista, ja maahan kohdistunut huumeturismi ei ainakaan vahenna taman kiistellyn kasvin viljelya. Kaikki te, jotka haluatte kokeilla isoa O:ta Laosissa, muistakaa yksi asia. Voit polttaa kerran, ja viikkojen kuluttua olet jo satojen kilometrien paasta paikallisista, joilta opiaattisi ostit. Mutta nama paikalliset kohtaavat saman houkutuksen paivasta toiseen vierailusi jalkeen. Todellisuus on etta riippuvaisuusluvut Laosissa ovat hurjat, ja yha useampi pohjoisen heimolaisista siirtyy oopiumin poltosta kovempiin aineisiin. Ole siis vastuullinen. Tastakin syysta muorit lahtivat luotamme ilman kauppoja, ja me jatkoimme Laabin syontia.

Suuntasimme mahat pulleina kiertelemaan pienempia akha kylia Muang Singin laitamilla. Pysaytimme skootterimme pienen tientapaisen paassa olevan luostarikoulun eteen. Pihalla lauma oransseihin kaapuihin sonnustautuneita lapsosia leikki sujuvaa shaolininnyrkkeilya vetavan vanhuksen kanssa, joka leikillaan muksi nuoria munkkeja ympariinsa, naurun raikaessa luostarin pihalla. Seisoimme porttien ulkopuolella katsellen vanhuksen ja lasten leikkeja, kun mies huomasi vierailijat. Vanhus viittoi meidat astumaan sisaan, ja suuntasimme portin lapi luostarin pihalle. Vanha munkki jatti lapset leikkimaan savuavan nuotion liepeille ja tervehti meita. Sabai dii. Mies viittoi mukaansa ja kuljetti meita ympari koristeellisen luostarin rakennuksia, ystavallinen hymy kasvoillaan opastaen meita luostarin tavoille ja rukoilemaan jumalhahmojen edessa. Kiersimme luostaria puolisen tuntia, yksinkertaisista nukkumatiloista keittioon, ja kirjaviin temppeleihin. Luostarikierroksen jalkeen vain Laoa taitava munkki viittoi meita mukaansa viereiseen pieneen kylaan. Ihmiset tuijottivat omituista saattuetta paalujen paalla seisovista bambutaloistaan kiinnostuneina, munkin kuljettaessa meita kaivolta toiselle, esitellen kylan omavaraista talousvesijarjestelmaa. Porsaat, lehmat, koirat ja kanat kirmasivat jaloissamme, ja seurasimme ystavallista vanhusta hanen yrittaessaan kertoa meille mitka kaivoista olivat hyvia, mitka jo kuivuneita. Vietimme iltapaivan munkin seurassa, ja auringon alakessa painua mailleen hyvastelimme ystavallisen vanhuksen ja suuntasimme takaisin pratkillemme.

Matkalla Muang Singiin kuulimme laheiselta pelloilta rumpujen pauketta ja innostuneita huutoja. Paatimme katsastaa mita oli tekeilla. Ajoimme skootterimme pellonlaitaan, jolla oli kaynnissa jalkapallo-ottelu, kotikyla vastaan vierailijat. Istahdimme paikallisten allistykseksi ruohikolle seuraamaan pelia, kysellen tilannetta. 0-0. Kannustimme hurjasti kotijoukkuetta, joka paljain jaloin pani kampoihin isommasta kylasta olevalle kunnon varusteissa pelaavalle tiimille. Aurinko painui mailleen, peli paattyi ratkaisemattomana. Otimme skootterimme ja palasimme bungaloviimme nauttimaan viilenevasta illasta ja kylmasta BeerLaosta.

Ensi kerralla: Paluu viidakkoon

Ps: Kuvien lataaminen ei onnistunut, lisaan ne tekstiin myohemmin..