Location: Delhi, Delhi...
Julia Roberts saapui piristamaan kaupunkimme eloa 350 turvamiehen kera uuden Hollywood patkan Eat, Pray, Love kuvauksien takia.
Ei, en tavannut rouva Robertsia, mutta kahvilassa istuskellessani tormasin sattumalta Muzzaan, elokuvan Intialaiseen roolittajaan, jonka vastuualueena oli elokuvan statistit. Istuimme teelle ja jutustelemaan, ja Muzza kysyi josko minua kiinnostaisi tulla statistiksi. Mika ettei, kuulosti hyvalta. Juttelimme kuvauspaivista, jotka olivat vasta lokakuun puolella, mika ei kuulostanut hyvalta Delhin taakse jattamisen kannalta. Muzza kertoi etsivansa myos neljaa mallia omaan mainosprojektiinsa, ja kysyi olisinko mahdollisesti kiinnostunut myos tasta. Kuvausaikataulu epailytti, ja paadyin kieltatytymaan. Siksi toisekseen, parta olisi pitanyt ajaa, ja arvioin partani arvon korkeammaksi kuin kuvauksista luvatun 2000 rupian korvauksen.
No myonnetaan, etta kevytta morkkista olen kokenut kieltaytymisestani. Olisihan se kokemuksena ja tarinana ollut varmasti sen arvoista. Kuinka moni siella kotomaassakin joka ilta toiden jalkeen suuntaa kioskille ostamaan kaljaa, ja siina sitten humalassa sohvalla haaveilee elokuvaroolista tai mallin toista. Ja vapaudesta.
Niin, onhan minulla kuitenkin vapaus, ja sen rankkaan edelleen tarkeysjarjestyksessa jopa rouva Robertsin edelle. Elama on liiketta. Matka (ja naamakarvat) ensin!
Sain jatettya anomuksen Turkmenistanin lahetystoon, ja sain terveiset etta voisin tulla passin kanssa viisumia noutamaan jahka faksattuun anomukseen tulee vastaus paakallonpaikalta. Viela ei ole sahkopostia kuulunut. Siksipa, paatin etta on aika jatkaa, ja murehtia viisumeita sitten kun aika sille on. Jos visa ei ole noudettavissa maanantaina, otan junan ja lahden kohti Amritsarin pyhaa Sikh kaupunkia, ja lompsin rajan yli Pakistaniin keskiviikon tienoilla. Halu jatkaa matkaa kay liian kovaksi.
Seuraava posti tulkoon siis Pakistanista. Salaam Alaykum!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti