31.7.2008
Catch me if you can!
Keskiviikkoaamuna Kristiina heitti minut Euphoria -hostellille. Olin varannut punkat minulle ja Henrylle halvasta ja hyvästä hostellista, joten heitin rinkkani hostelliin ja tallustin satamaan odottamaan M/S Nordlandiaa ja Henryä. Esittelin Tallinnan turistinähtävyydet, koska myös Henkka oli ensimmäistä kertaa lahden takaisessa naapurissamme. Illalla lähdimme puistoon parin Saaremaa X oluen ja vodkan kera aloittelemaan syntymäpäiväjuhlaani. Hostellilta seuraamme liittyi Jean-Pierre, rahaton ja rastapäinen Fransmanni joka työskenteli hostellissamme. Musiikki raikui matkakaiuttimista ja tunnit kuluivat mukavasti humaltuen. Kiertelimme vanhaa kaupunkia mutta emme tuhlailleet rahaa pubeihin, minulla oli enää vajaa 450 kroonia, ja bussilippu Riigaan maksaisi hieman alle 300. Aamun tunneilla olimme valmiita siirtymään hostellille ja nauttimaan ansaituista yöunista, mutta Saaremaa X:n ja Valge viinin ansiosta suuntavaisto oli totaalisesti hukassa. Päädyimme kysymään ohjeita kahdelta Venäläiseltä kaverilta, jotka lupasivat opastaa meidät hostellille.. Mistake nro: 1. Hetken käveltyämme toinen miehistä nappasi laukkuni ja lähti hurjaan juoksuun. Perkele! Meitähän et ryöstä! niimpä Henry ja minä ja aloitimme takaa-ajon flipflopit jalasta lennellen ja vanhan kaupungin mukulakivetyksellä juosten! Toinen kavereista haihtui haistettuaan etteivät tulisi selviämään tilanteesta noin vain, mutta laukkuni napannut jatkoi pakoaan. Saavutin kaverin huutaen kirouksia kauniilla kotimaisella jolloin hän pudotti laukkuni ja yritti nopeasti kääntyen harhauttaa ja jättää minut jälkeensä. Mutta vastassa oli Henry vihaisena ja hämmentyneenä kuin härnätty ampiainen. Kaveri hätääntyi, teki nopean käännöksen, ja katosi kujalle tyhjin käsin..
So far so good. Palasimme hostellille, nautimme hyvät yöunet ja nyt: Uusi aamu. Huomenna uusi suunta: Riiga
29.7.2008
Do you scubadive?
Sunnuntai aamuna 27.7 raahauduin Elielin aukiolle ja hyppäsin bussiin 15A Länsisatamaan. Olo oli hieman krapulainen edellisillan Jazzkukkulalla istuskelusta johtuen, mutta silti hymy oli herkässä. Paul Theroux kirjoitti, että matkailijan tunnistaa muusta metrokansasta kantamustensa lisäksi hänen omahyväisestä hymystään. Kohdallani tämä oli totta, vaikka metron sijasta olinkin bussissa ja kohta nousemassa M/S Nordlandiaan. En ollut menossa päiväristeilylle Tallinnaan kuten suurin osa muista matkustajista. Minulle lauttamatka oli seikkailun aamunkoitto.
Tallinnan vanhassa kaupungissa tapasin Hedin ja hänen muut vieraansa. Kaikki kahdeksan.. Hediin olin ottanut yhteyttä couchsurfingin kautta, ja tulisin viettämään seuraavat kaksi yötä hänen vieraanvaraisuudestaan nauttien. Tallustelimme hetken vanhan kaupungin miljöössä kunnes suuntasimme ruoka- ja juomaostosten kautta Hedin viehättävälle talolle Raasikussa, maaseudun idyllissä 30km Tallinnasta. Ensimmäinen ilta, ensimmäinen juhla. Niimpä minä, Hedi, Michaela Hollannista, Andra Latviasta, kaksi poliisimiestä, Jurgen ja Jurgen Belgiasta, ja kolme Brasilialaista, Bruno, Santos ja Ricardo nautimme ruuasta ja oluesta, saunoimme ja lauloimme aina aamu viiteen kunnes uni alkoi päästä voitolle meistä jokaisesta..
Aamulla hyvästelimme muut vieraat, koska kukin heistä oli jatkamasta matkaansa kohti Latviaa. Nähdään myöhemmin jossakin muualla kaverit! Hedi heitti minut Tallinnaan matkallaan töihin, ja edellisillan kemuista johtuen vietin laiskan päivän hieman vanhaa kaupunkia kierrellen ja puistoissa torkkuen ja nauttien säästä. Täydellistä. Illalla tapasimme muita couchsurfer aktiiveja oluen merkeissä, ja Kristiina lupasi majoittaa minut seuraavaksi yöksi luokseen. Siispä nautin Hedin vieraanvaraisuudesta, ja kissanpennun ystävyydestä viimeisen yön.
Tiistai aamuna heitin tavarani Kristiinan autoon hänen työpaikkansa edessä ja suuntasin jälleen kaupungille. Huomenna olisi suuri päivä, joten minun piti etsiä majapaikka hostellista keskiviikolle. Huomenna vietän siis 25. syntymäpäivääni. Varttisata kolahtaa lasiin.. Mutta, huominen on suuri päivä toisestakin syystä: Henry saapuu aamulautalla Tallinnaan ja liittyy matkaani. Matka jatkuu siis tästä eteenpäin härkäparissa.
Lisää taas sitten myöhemmin! Kuviakin luvassa kunhan otan asiakseni siirtää niitä nettiin.
23.7.2008
22.7.2008
Location: Helsinki, Finland
Pudotin tavarani Ouluntullin Nesteaseman ulko-oven viereen, ja istuin reppuni päälle. Olin nähnyt viikonloppuna muutamia ystäviä, ja hyvästellyt vanhempani, ja nyt oli aika aloittaa matka kohti etelää. Kaivoin repun taskusta hetki sitten Teron luona viinilaatikosta askartelemani "HKI" kyltin ja aloitin kyydin metsästyksen.
Kyyti natsasi noin kolmen tunnin odottelun jälkeen Jukka nimisen yhdistelmärekkaa kuljettavan ammattiautoilijan kyytiin. Jukka lupasi kyydin Äänekoskelle asti, mutta kertoi auton jatkavan aina Lahteen saakka, joten seuraava kuljettaja todennäköisesti veisi minut sinne. Äänekoskella rekan puikkoihin hyppäsi Juha, joka ilomielin lupasi kyydittää minut Lahteen. Kilometrit kuluivat mukavasti alkavasta matkastani jutellen ja ketjussa tupakkia poltellen.
Lahdessa hyppäsin kyydistä, ja heilautin hyvästit myötämieliselle kuljettajalle. Nostin repun selkääni ja lähdin tallustamaan kohti keskustaa, rautatieasemalle. Seuraava juna, intercity, Helsinkiin oli luonnollisesti myöhässä, joten odottelin suosiolla halvempaa lähiliikenteen junaa.
Nyt tapan aikaani ja hoidan muutamia hankintoja täällä pääkaupungissa. Asustelen Henryn kolossaalisessa yksiössä ja fiilistelen ajatuksella, että kohta olen pois täältä! Viikonloppuna uusi suunta: Tallinna..
18.7.2008
Kulkurina
Tänään olen virallisesti kulkuri. Omaisuus on myyty, lukuunottamatta reppuuni pakkaamiani tarve-esineitä ja vähiä vaatteita. Viimeinen työpäivä kohta ohi, kahvit ja konjakit nautittu. Töistä lähdettyäni menen kohta entiseen asuntooni, nostan repun harteilleni ja paiskaan oven perässäni kiinni. Vapaus alkaa!
Suuntaan vielä viikonlopuksi pohjoiseen hyvästelemään kotiväen ja joitakin ystäviä. Viikonlopun jälkeen aloitan matkani. Peukalokyydillä kohti etelää, ja kohti lauttaa, joka kuljettaa minut lahden yli ja kohti seikkailua!
Viimeinen tilkka konjakkia kaatuu nyt lasiin.
- Kulkuri